Nikko&Kegon Waterfalls+hengausta

Eilen päivä alkoi tuskallisen aikaisella herätyksellä klo 06:30 tai oikeastaan sängystä päästiin ylös 06:45 (hei me herätään normaalisti täällä joskus kymmenen pintaan). Hypättiin heti hotellin edestä taksiin joka ajoi meidät Tokion aseman Hato Bus centerin odotuslokeroon numero 7 venailemaan matkabussiamme. Päädyimme taksivaihtoehtoon koska meidän suunnistusvaiston tuntien olisi kestänyt vähintään muutama tunti ennen kuin oikea paikka olisi löytynyt.

Odotushuoneessa meitä odotti suomalainen pariskunta, pari japanilaista ja erittäin krapulainen aussipoika joka oli ilmeisesti juhlinut koko edellisen yön eli Tokiossa on yöelämää viikonlopun ulkopuolellakin :D.

Bussi A vei meidät toiseen bussiterminaaliin joka oli aivan tupaten täynnä ulkomaalaisia turisteja joita paimennettiin määrätietoisesti kuin karjaa lukuisiin busseihin jotka odottivat ulkopuolella. Vihdoin oikeassa bussissa ja parin tunnin ajomatka pohjoiseen Nikon kaupunkiin pystyi alkaa. Matka taittui nopeasti yllättäen Suvi ja Tessi valtasivat takapenkin itselleen ja vetäisivät "aamunokoset" muiden ihmisten istuessa sivistyneesti penkeillään.

Vihdoin pääsimme perille Toshogun shontotemppelin ja Rinnojin buddhalaistemppelin luokse. Saimme heti ensimmäisenä todistaa suuren kellon kumahduksia jolla ennen ilmoitettiin asukkaille kellonaikoja. Kuminan jälkeen tutkimme temppeleitä sekä ihailimme jättimäisen kokoisia puita. Kannattaa muuten napata itse tietoa mukaan jos on menossa museoihin/temppeleihin/linnoihin kyseisistä paikoista koska valitettavan harvoin englanninkielisiä selityksiä löytyy kylteistä (jos ei lasketa mukaa tekstejä kuten "no smorking" "no photo" "no shoe"). Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka!

Japanilaistyylinen lounas (riisiä, udonia, tofua, tempuraa ja muita maukkaita mutta mystisiä erikoisuuksia) nautittiin ravintolassa muutamaan minuutin bussimatka päässä temppeleiltä. Matka sieltä jatkui sitten ehkä maailma mutkittelevimpaa vuoristotietä (kannattaa muuten napata pahoinvointilääkkeitä mukaan noille vuoristoteille jos on VÄHÄNKÄÄN matkapahoinvointitaipumusta). Ylhäällä vuorella sitten näimme Japanin toisiksi suurimman vesiputouksen eli Kegonin, oli kyllä sekin upea. Molemmat päivän paikat olivat kyllä melko vaikeiden kulkuyhteyksien päässä eli retki oli kyllä helppo ja hyvä tapa tutustua niihin koska opas oli erittäin informatiivinen ja mukava.

Matka takaisin taittui sitten yllättävillä tunnelmissa; ketarat katossa nukuen takapenkillä. Kyllä me osataan edustaa :). Illalla oli iiiiihan poikki ja päädyimme nukkumaan viime yönä vaatimattomat 12 tuntia.


---------------------------------------------------------


Tänään suuntasimme Akihabaraan (kun se on yhden metropysäkin päässä meistä) postittamaan Suvin vanhoja rytkyjä takaisin Suomeen. Huomatkaa että postitoimistoista pystyy lainata teippiä mutta laatikoita yms. pakettitavaraa harvemmin joten lähetimme paketin pariin kassiin pakattuna ja kaksi kiloa teippiä ympärillä (viime kerralla tehtiin sama ja tulivat ihan kunnossa suomeen). Pakette oli mielenkiintoisen näköinen ja saatte kuvan siitä ensi kirjoituksessa, i promise! 4,2 kilon lähetys maksoi vähän alle 8000 jeniä, eli paljon huokeampaa kuin ylipainon maksaminen koneessa.

Sitten currya napaan ja sen jälkeen suuntasimme Tokion anime centeriin joka sijaitsee postin yläpuolella. Siellä pääsee tiirailemaan (ja ostamaan) anime krääsää ja kenties japanilaisia otakuja :D. Emme kuitenkaan saaneet heistä tarpeeksemme joten kolusimme vielä muutaman figuurikaupan jossa on suloisten ja viattomien figuureiden vieressä Suomessa todennäköisesti jo melko laittomankin näköisiä pornografia hahmoja joten pienten lasten kanssa kannattaa olla tarkka eikä ajatella että "hei näähän on vaan leluja".

Kauppojen jälkeen kohtalo oli kuitenkin sitä mieltä että emme olleet ilmeisesti vielä nähneet tarpeeksi. Tutkimme kirjakaupassa lastenkirjoja kun huomasimme erään miehen katselevan kumman kiinnostuneina naisten muotilehtiä. Hetken päästä miehellä ei ollut enää ölehtiä kädessään mutta jokin kumma kuitenkin hänen keskivartalonsa alapuolella kuitenkin vaati hänen huomionsa ja kädet vieplsivät aluella tiuhaan. Nice.

Se oli merkki että nyt hotellille ja pakkamaan koska huomenna lähdemme nauttimaan Fuji-vuoresta ja lillumaan ihaniin onseneihin! Ja ne~